Shamandalie

SYNTYNYT	29.10.2007 ikääntyminen	OMISTAJA	Jewel Ponies
ROTU, SKP	shetlanninponi, tamma	KASVATTAJA	Tommy Nåmb, SWE
SÄKÄKORKEUS	103cm	PAINOTUS	kouluratsastus
VÄRI & MERKIT	musta	KOULUTUS	ko. heA, re. 70cm
REKISTERINUMERO	VH-45880	SAAVUTUKSET	YLA2, KRJ III, KTK-II

Pirumainen testaaja

Neitimäinen jääräpäisyys ja innokkuus uusista asioista on Ellille ominaista. Elli on pirumainen testaaja, joka yrittää vähäse väliä ylittää rajansa, vaikka tietää selvästikin missä ne kulkevat. Sitä ei saa päästää hetkeksikään silmästä, sillä se ei jätä mitään hetkeä käyttämättä omaksi hyväksi. Tämän takia Elli ei myöskään sovellu pienille lapsille, vaan kaipaa kokenutta kättä.

Hoitaessa poni ei ole mikään helpoimmasta päästä. Hampaiden ja takapään käytössä tamma ei nirsoile, ja sille täytyykin näyttää kuka määrää. Suosituin temppu on heittäytyä hankalaksi kavioiden hoidossa. Se ei joko nosta jalkaansa ollenkaan, tai sitten nyppii sitä koko ajan käsistä pois. Pullistellakin Elli osaa vallan mainiosti, eikä se kuolaimiakaan ota aivan helposti. Vedestä poni tykkää onneksi kohtalaisen hyvin, näin pesutilanteet ovat hallinnassa.

Ratsastaessa Elli on innokas, eikä sen kanssa kannata käyttää kannuksia tai raippaa. Kentällä mennessä tamma yrittää kaikin keinoin mennä aidan alimmasta kohdasta - oikoo kulmissa, tekee volteista mahdollisimman pieniä ja pysähtyy syömään aidan reunalta mahdollisuuden tullen. Toisaalta, kun selässä on hereillä Ellistä tuleekin oikein mukava ratsastaa. Lisäksi sillä on kapasiteettia vaikeampiinkin luokkiin kouluratsastuksen puolella. Esteet eivät tältä ponilta oikein luonnistu, sillä Elli ottaa aina tavaksi kieltää, mutta maastossa sitä ei voita mikään. Tamma on varmaan mukavin maastoponi, minkä tiedän. Se on pommin varma, eikä taatusti hyppää ojaan, juokse autoja pakoon tai tee muitakaan tyhmyyksiä. Kilpakentillekin oiva poni, sillä jännitys ei tätä ainakaan estele.

Valjakkoajo on Ellin yksi suosikeista. Sen selässä ei ole painava ratsastaja hötkyilemässä ja komentelemassa. Vaikka tässäkin lajissa poni osaa olla luikurimainen, on Elli huomattavasti rennompi ja voi jopa sanoa, että se tykkää valjakkotöistä. Tällä hetkellä tammaa ajetaan maastakäsin, mutta myös kärryillä meno luonnistuu.
© Emmi N.

Edelman on 7 vuotias shetlanninponi ori, jolla on vielä koko elämä edessä. Tämä musta, 106cm korkea ori koulutettiin valjakkoajoon vaativa - tasoille ja on neljävuotiaasta lähtien sitten kilpaillut niin valjakkoajossa kuin näyttelyissäkin. Menestys on ollut kohtalaista. Aluksi orilla oli vaikeuksia, sillä sen hermot sulivat heti kilpapaikalle päästyä. Nyt se on kehittynyt huimasti ja valjakkoajossa on runsaasti kakkos ja kolmos-sijoituksia, myös muutama voittokin löytyy vähän koulutustasoa alemmissa luokissa. Näyttelykehissäkin löytyy muutamia kakkos ja kolmospalkintoja! Kertaakaan ei kuitenkaan ole voittanut. 5 vuotiaana vietiin kantakirjattavaksi ja palkittiin III palkinnolla. Astutuslupa vuoteen 2007 saakka.

Lovely Me on jo edesmennyt herrasmies. Merry toimi näyttelyponina erään pienen, mutta suositun siittolan hoivissa. Orille ei sen enempää koulutettu valjakko- tai ratsastus taitoja. Merry oli lisäksi siittolan ensimmäinen musta ori! Tätä oltiin kaivattu. Säkää oli kuitenkin tallin mielestä liikaa, olisi saanut olla 107cmetrin sijasta hieman pienempi. Orilla on monia voittoja näyttelykehistä ja se on kantakirjattu v. 2004 II palkinnolla. Sillä oli astutuslupa vuoteen 2007 saakka. Vuoden 2007 lopussa ori jouduttiin kuitenkin lopettamaan inhottavien jalkavaivojen takia, jotka eivät parantuneet kalliillakaan hoidolla.

Elma SWE on meille jokseenkin tuntematon tamma. Tiedossa on, että Elma toimi jonkin pienen tytön ensimmäisenä ratsuna. Tytön vanhemmat olivat kuitenkin kunnon hevosasiantuntijoita ja olivat Elmankin valinneet sukunsa + rakenteensa perusteella. Tämä kulomusta tamma ei oikeastaan päässyt koonsa takia kilpakentille, sillä 89cm korkeana se oli hirmuisen pieni. Tyttö kasvoi pian ponista liian suureksi ja Elma jäi talliin uuden hevosen saapuessa tilalle. Täysin tyhjänpantiksi tamma ei päätynyt, sillä ilmeisesti se varsoi ainakin yhden varsan ja sitä käytettiin jonkinverran näyttelyissä. Kantakirjattiin v. 2005 II palkinnolla.

Madelein asustaa eräässä Ruotsin tunnetuimmassa siittolassa. Itse tamma ei kuitenkaan ole päätynyt kovinkaan monen näytille nuoren ikänsä takia. Tällä hetkellä tuo musta, 99cm korkea tamma on varsonyt yhden varsan ja se on koulutettu valjakossa noviisi tasolle. Sen rakenne on puhdasta kultaa, mutta näyttelykehiin tai kilpakentille ei olla vielä keretty. Tulevaisuudessa Elen tulee kuitenkin varmasti valloittamaan kilpakentät, jos ei taidoillaan niin ainakin valloittavalla olemuksenaan. Ensivuoden puolella olisi tarkoitus käyttää tamma muutamissa näyttelyissä + kantakirjata se jos tuomarit näin sallivat.

ei, David SWE on tällä kertaa ratsupuolen herra. David syntyi pieneen yksityiseen talliin kouluponiksi. Kasvaessaan orista paljastui kulomusta, 98cm korkea komistus. 4 vuotiaana herran kanssa ryhdyttiin kilpailemaan vähän pienemmissä koululuokissa jossain He C tasoilla. Kapasiteettia orilla oli paljon enemmänkin ja 6 vuotiaana päästiin jo He B tasolle. Tämän jälkeen ratu jäi ratsastajalleen liian pieneksi ja lajia vaihdettiin valjakkoon. Kouluratsastuksen liikkeet olivat orilla hyvin mielessä ja valjakkoponiksi kouluttaminen sujui leikiten. Kapasiteettiä löytyi Vaikeille tasoille, mutta ori kilpaili vain noviisissa ja vaativissa luokissa. Astutuslupaa hankittiin vuonna 2003 ja lupa sallittiin. David kantakirjattiin IV palkinnolle.

Anastacia on myös aika tuntematon tamma. Ainoana tietona on säkäkorkeus, 100cm ja väri, kulomusta. Tamma toimi ilmeisesti ratsastuskouluponina 15 vuotiaana, mutta lapsuusvuosista ei mitään tietoa. Vuonna 2005 se on kantakirjattu III palkinnolle ja on jättänyt ilmeisesti maailmaan ainakin yhden varsan.
© Emmi N.

Mini Ellit?

Shamandalie ottaa elämänsä aikana vastaan korkeintaan 6 oria. Tamma ei ole tällä hetkellä tarjolla ulkopuoliseen jalostukseen.

23.07.2008 syntynyt Hiljan Satiini isänä It Ain't Fun, omistaja EmmiN.
30.10.2008 syntynyt Hiljan Sarkastinen isänä Hannibal, omistaja Emmu.
25.10.2008 syntynyt Hiljan Riiviö isänä Chárlelie, omistaja Jarrow.
09.11.2008 syntynyt Hiljan Harmonia isänä Twister II, omistaja Jarrow.
08.01.2009 t. Jolly v.d. Jewel (Shamandalie x Hannibal) om. Jenna H. (VRL-1585) ja zane (VRL-4185)
20.10.2009 o. Jazzman of Jewel (Shamandalie x Jazzking) om. Jjune (VRL-06640)

Hei me voitetaan!

Kalenterissa vain sijoitukset.

Kouluratsastus: (40 sij.)
03.07.2008, KRJ, Helppo C, 6/40
03.07.2008, KRJ , Helppo C, 3/40
24.07.2008, KRJ , Helppo C, 1/91
24.07.2008, KRJ , Helppo A, 6/88
25.07.2008, KRJ , Helppo C, 2/50
27.07.2008, KRJ , Helppo C, 9/90 77.571%
28.07.2008, KRJ, Helppo C, 3/17
28.07.2008, KRJ , Helppo C, 4/18
28.07.2008, KRJ, Helppo B, 4/17
28.07.2008, KRJ, Helppo C, 5/50
29.07.2008, KRJ, Helppo A, 3/46
31.07.2008, KRJ, Helppo A, 4/25
20.10.2008, KRJ, Helppo C, 2/35
28.10.2008, KRJ, Helppo C, 5/30
31.07.2008, KRJ , Helppo C, 4/50
31.07.2008, KRJ, Helppo C, 6/50
31.07.2008, KRJ, Helppo B, 4/50
01.08.2008, KRJ, Helppo C, 2/50
01.08.2008, KRJ, Helppo C, 7/50
05.08.2008, KRJ, Helppo B, 4/60
05.08.2008, KRJ, Helppo C, 3/60
16.08.2008, KRJ, Helppo B, 4/60
23.09.2008, KRJ , Helppo A, 9/100
23.09.2008, KRJ , Helppo B, 7/50
24.09.2008, KRJ , Helppo A, 6/133
24.09.2008, KRJ , Helppo A, 6/50
25.09.2008, KRJ , Helppo B, 1/85
05.10.2008, KRJ , Helppo A, 6/52
07.10.2008, KRJ , Helppo B, 1/52
10.10.2008, KRJ , Helppo A, 3/52
11.10.2008, KRJ , Helppo B, 6/60
12.10.2008, KRJ , Helppo B, 3/40
12.10.2008, KRJ , Helppo C, 5/40
13.10.2008, KRJ , Helppo B, 1/40
14.10.2008, KRJ, Helppo A, 6/40
16.10.2008, KRJ , Helppo A, 3/40
17.10.2008, KRJ , Helppo C, 1/25
31.10.2008, KRJ , Helppo B, 7/30
27.10.2008, KRJ , Helppo B, 4/30
31.10.2008, KRJ , Helppo A, 3/30

Muut kilpailut:
02.07.2008, VVJ, 5/43
01.07.2008, VVJ, 2/30
30.06.2008, VVJ, 1/20
23.07.2008, VVJ, 3/30

Näyttelyt:
20.10.2008, Shine WB's, MVA-sert, Niina
30.10.2008, Tarumaa, MVA-sert, Niina

Ellin oma päivyri

22. syyskuuta 2008

Laiskuus taitaa olla monelle niin ihmiselle kuin eläimellekin erittäin tuttu tunne. Ei huvita, ei kiinnosta. Koulussa on menossa tärkeä yhdeksäs luokka, mutta koulu ei maistu. On koko vuoden viimeisten kisojen aika ja niissä pitäisi menestyä, mutta laiskottaa niin ettei ratsastajaa vain millään jaksa kantaa selässä. Jos myönnät olevasi joskus laiska, hyvä! Jatka sitten lukemista...muutoin ole hyvä ja sulje tämä sivu. Tällaista valitusta ei tuollaisen täydellisyyden korvat kestä.

Minulle tuo tunne on arkipäiväistä. Tänään oli heti aamusti laiska olo, vaikka vietänkin suhteellisen rentoa elämää, verrattuna esim. työhevosiin jotka joutuvat raatamaan aamukuudesta ilta yhdeksään saakka. Ruoat tulivat eteen puoli kahdeksalta ja niiden mussuttamiseen oli varattu aikaa niin sanotusti erittäin runsaasti. Yhdeksältä pääsisi (tai joutuisi) tarhaan. Mutta toisaalta, ei kukaan hienostonainen tommosta määrää sapuskaa saisi vähemmässä ajassa mussutettua. Siinä sitten mutustelin ruokiani samassa hitusen uinuen. Nukkuminen ja syöminen samanaikaisesti ei kai ole hirmu terveellistä, mutta kun ei kiinnosta, ei jaksa.

Tarhaan meno oli yhtä tuskaa. Ulkona oli ensinnäkin kylmä - talviturkkini ei ole vielä kasvanut - eikä päällä oleva loimi lämmittänyt sitten yhtään. Ainakin minusta tuntui siltä. Toinen kamala asia oli tietenkin se, että joutui ITSE, omin jaloin, kävelemään tuon hirmuisen n. 100 metrin matkan. Tarhakaverina on tietenkin oma varsani, Sintti, johon olen jo aikoja sitten kyllästynyt. Varsamaiset leikit ja hössötykset kun eivät enää seitsemän vuoden iässä kiinnosta. Välillä tuntuu, kuin olisin jo saanut varhaisdementian.

No, kyllä tarhailusta vielä selviää. Mutta entä sitten, kun kuuden aikaa illalla haetaan tarhasta pois ratsastukseen? Se on yhtä tuskaa! Ensin joutuu ähkimään ja puhkimaan kun laitetaan satulaa päälle ja sitten saa vielä kylmät kekkulat suuhun (enkä liioittele tässä asiassa tietenkään tippaakaan.) Sitten joutuu kentälle, ratsastaja kiipeää huojuen selkään niin että meinaa itse kaatua ja joutuu kiertämään kehää. Ja sitten rangaistaan kun ei pysytä paikalla, vaikkei olekaan yhtään syyllinen tuohon asiaan.

Pakko kai se on myöntää, että tuon jälkeen päivä alkoi jo hieman kirkastumaan. Menimmekin kentän kiertämisen sijasta maastoon juoksemaan. Väkisinhän siinä innostuu! Senkin mielipuoliset ihmiset kun kääntävät pakolla toisten mielen...Kröhöhöm!

Joskus ajattelen, että ehkä positiivinen ajattelu voisi olla mukavampaa. Pitäisikö tehdä elämänmuutos?


26. syyskuuta 2008

Onko ylpeys paha vai hyvä asia? Siitä jokainen saa olla omaa mieltä. Olen itsestäni todella ylpeä sillä olen saavuttanut koulukisoista jo 24 sijoitusta, lisää kerään kunhan pääsen kilpailuihin mukaan. Mutta mitä jos ylpeys ylittää rajansa? Alkaakin jumaloimaan itseään, sillä seurauksena että alkaa katsomaan muita nenänvartta pitkin. Tai sitten turpaa pitkin, miten vain. Sitä huomaa aina välillä muissa. Varsinkin isoissa hevosissa. Minä pieni köpöttelen ratsastaja selässä pitkin kenttää laiskasti ja sitten kentälle tulee joku ylväs puoliverinen, joka katsoo minua kuin kirppua turkissaan. Onko se nyt kovin reilua? Mitäs minä pienelle koolleni voin.

Minä ja Ronja emme ole oikein tullee toimeen. Olen hieman huolimaton poni, kun taas Ronja pyrkii täydellisyyteen. Siitä tulee aina kauheat tappelut. Eihän se sillälailla ole ollut mitenkään ilkeä, mutta emme vain tule toimeen. On se sitten kiva olla samassa tallissa tuollaisen nirppanokan kanssa. Mutta toisaalta...kai minäkin olen vähän ennakkoluuloinen. Enhän tunne kys. tyyppiä sen enempää. Minä asun ponitallissa, se hevostallissa.

Toivon nyt kaikilta apua pulmaani. Miten voisin ystävystyä Ronjan kanssa? En uskalla kysyä Emmiltä... ei se kumminkaan tajuaisi mitään. Tämä poniblogi on parasta mitä tiedän. Tänne voi kirjoitella aina kaikkea salaista *hörähdys*.

2. lokakuuta 2008

Tartu tilaisuuteen - on hyvä ilmaus. Se voi olla ainoasi, toista ei välttämättä tule. Miksi elämä on kuitenkin niin hankalaa? Aina täytyy olla mahdollisimman täydellinen. Emmi on ollut masennuksissa tässä viimeiset päivät, kun mokasi tilaisuutensa ihastuksensa kanssa. Se on näkynyt vallan mainiosti meissä hevosissa, sillä saamme viettää vähän vapaamuotoisempaa elämää. Muutenkin on kilpakausi meneillään, miltei joka päivä on kiire kisoihin. Näinollen talleilla ei treenata välipäivinä, kun ei ole kisoja. Sehän on tietenkin hyvä asia. Kilpailut ovat mukavia, kaiken keskipisteenä on hieno olla.

Syksy tekee kuitenkin tuloaan ja säät ovat tukalia. Ei ole kiva tarhailla säkit niskassa kaatosateessa. No, yleensä meidät haetaan rankkasateella kuitenkin sisälle. Vilustumisen merkkejä näkyy joka puolella ja joka toisessa karsinassa olevalta hevoselta valuu räkää. Onneksi minä olen ihan terve. Olisi todella inhottavaa seistä tallissa nuhaisena tekemättä mitään. Siinähän kuolisi tylsyyteen.

Kisamenestykseni on ollut hyvää. En ole hävinnyt kertaakaan ja voittopokaaleja sekä ruusukkeita on vain tullut lisää (; Hyvä minä!



27. lokakuuta 2008

Jos talvi ei ollut tulossa vielä muutamaa viikkoa sitten, niin nyt ainakin. Sataa kaatamalla, ulos ei paljoa pääse edes ratsastuksen merkeissä. Ja kun sateen jälkeen menee ulos, huomaakin olevansa polvia myöden kurassa tai sitten vaihtoehtoisesti rähmällään maassa. Syksy synkentää pirteimmänkin mielen.

© Emmi N.

Ellin Varustearkku: